Kyminlinnan avaaminen yleisölle on osoittautunut hitaaksi ja vaikeaksi prosessiksi. Puolustusvoimien lopetettua toiminnot Kyminlinnassa vuonna 2005, linnoitus on ollut suljettuna. Kyminlinnan jatkokäyttömahdollisuuksista on tehty lukuisia selvityksiä ja Linnoituksen avaamiseksi yleisölle on tehty useita aloitteita. Esittelemme tällä aikajanalla niitä aloitteita, päätöksiä ja selvityksiä, joita Kyminlinnaan liittyen on tehty tällä vuosituhannella.
Huom! Sivu on luonnosvaiheessa. Täydennämme aikajanaa syksyn 2023 aikana.
2003
Kyminlinna siirtyi puolustushallinnolta Senaatti-kiinteistöjen hallintaan oltuaan sotilaskäytössä yli 200 vuotta. Kuvassa Kyminlinna vuonna 2003. Lentokuvan on on ottanut Museovirastolle Hannu Vallas.
2004
Senaattikiinteistöt tilasi hankesuunnittelun alueen maankäytön tavoitteista Engel Rakennuttamispalvelut Oy:ltä, sekä Kyminlinnan rakennushistoriaselvityksen Arkkitehtipalvelu Okulus Oy:ltä. Rakennushstoriaselvityksessä määriteltiin ne Kyminlinnan linnoitusalueella olevat rakennukset, joista rakennushistoriaselvityksen laatiminen katsottiin tarpeelliseksi. Näitä rakennuksia on 9 kappaletta. Muita rakennuksia on linnoitusalueella lisäksi 12 kappaletta, jotka on rakennettu vuoden 1939 jälkeen.
Rakennushistoriaselvitys tarjoaa hyvän katsauksen Kyminlinnan historiaan.
2005
Vuonna 2005 Puolustusvoimat sulkee toimintonsa Kyminlinnassa ja suurin osa alueen 21 rakennuksesta jää tyhjilleen.
Syksyllä 2005 kansanedustaja Antero Kekkonen (sd.) esittää määrärahan osoittamista Kyminlinnan kehittämiseen matkailukohteena ja kansainvälisenä kuvataidekeskuksena, mutta aloite hylätään.
Museovirasto tekee Hoitosuunnitelman Kyminlinnalle.
2006
Museovirasto julkaisee selvityksen Kotkan Kyminlinnan kaivaus 2006, joka kuvaa neljä vuotta jatkuneita arkeologisia tutkimuksia ja niiden löytöjä. Tutkimukset liittyvät selvityksiin, joiden tarkoituksena on löytää puolustusvoimilta vapautuneelle linnoitukselle uutta käyttöä.
Katariina Ockenström kirjoittaa Okulus Oy:n rakennushistoriaselvityksen pohjalta diplomityönsä Kyminlinnan historia, nykytila ja tulevaisuuden käyttötutkimukset Teknilliselle korkeakoululle.
2011
Teemu Leivo kirjoittaa tiiviin katsauksen Kyminlinnan historiasta Suomen Sotahistoriallisen Seuran jäsenretkeä varten. Helposti lähestyttävä katsaus löytyy yhä yhdistyksen verkkosivuilta ja sopii erinomaisesti ensimmäiseksi sukellukseksi Kyminlinnan historiaan.
2015
Opetus- ja kulttuuriministeriö, Ympäristöministeriö, Valtiovarainministeriö, Museovirasto, Metsähallituksen luontopalvelut, Senaatti-kiinteistöt sekä Kotkan kaupunki käsittelevät Kyminlinnan jatkokäyttöä ja toteavat alkuvuodesta että Kyminlinnan tulevaisuutta varten tulisi laatia hoito-, käyttö- ja kehittämissuunnitelma, jonka valmisteluun osallistuisi riittävän kattavasti valtion, maakunnan ja kaupungin edustajia ja mahdollisesti yritysten edustajia. Senaatti-kiinteistöt kutsuu koolle työryhmän, joka selvittää mitä aikaisempia tutkimuksia Kyminlinnasta on olemassa. Työryhmä päättää myös teettää muureja, rakennuksia, siltoja ja teitä koskevan kuntoarvion.
2016
Työryhmä julkaisee muistion KYMINLINNA Hoito-, käyttö- ja kehittämissuunnitelma, jossa esitetään työryhmän ehdotukset Kyminlinnan hoito- käyttö- ja kehittämissuunnitelmaksi. Työryhmä tekee muistiossa seitsemän ehdotusta:
- Kyminlinnan tulevaisuus on tapahtuma-, virkistys- ja matkailukäytössä
- Kyminlinnan omistus keskitetään suurimmalta osin Metsähallitukselle
- Kyminlinnan rakennuksille etsitään uutta käyttöä ja alue kaavoitetaan
- Kyminlinnalle tehdään yksilöity käyttösuunnitelma
- Kyminlinnan vanhoille linnoitusrakenteille tehdään kunnostusohjelma
- Kyminlinna kehittämisen organisoituminen
- Kymilinna pyritään avaamaan yleisölle kesällä 2017
Hoitosuunnitelmassa esitetään myös kustannuslaskelmia Kyminlinnan avaamiseksi ja kunnostamiseksi. Vuosien 2017-2019 kustannukset olisivat hieman yli 2 miljoonaa euroa ja vuosien 2019-2029 arvio on lähes 4 miljoonaa euroa.
2017
Senaattikiinteistöt julkaisee Kyminlinnan kuntoarvion. Historialliset rakennukset ovat monin paikoin huonossa kunnossa. 1810 valmistuneissa kasarmirakennuksissa on pitkälle edennyttä tiilisyöpää, erittäin huono sisäilma ja seinien kosteusrasitus mittavaa. Kauttaaltaan rapisevia pintoja ja rappauksia, asbestia ja hometta.
2020
Faunatica Oy tekee keväällä ja kesällä 2020 luontoselvityksiä Kotkassa Kyminlinnan alueella. Löydökset vaikuttavat merkittävästi tuleviin ratkaisuihin. Kulttuurinen ympäristö pitää yhteensovittaa ja pitkään suljettuna olleen luonnonympäristön kanssa tulevissa suunnitelmissa.
2021
Okulus Oy:n Kyminlinna – auki! -kehityshankkeen suunnitelmaluonnos julkaistaan (yllä oleva kuvakaappaus on luonnoksesta).
2023
Kesäkuussa Kyminlinnan avaaminen yleisölle ottaa suuren harppauksen, kun Valtiovarainministeriön asettama työryhmä arvioi valtion vajaakäytöllä olevia strategisia kiinteistöjä. Työryhmä päätyi ehdottamaan ehdottaa neljän kohteen – mukaanlukien Kyminlinnan – valtio-omistuksesta luopumista.
Alustavan aikataulun mukaan Eduskunta päättää Kyminlinnasta luopumisesta vuoden 2024 loppuun mennessä, jonka jälkeen Senaatti-kiinteistöt alkaa kartoittamaan kiinteistön omistamisesta ja ylläpidosta kiinnostuneita tahoja julkiselta ja yksityiseltä
sektorilta. Tällaisia tahoja olisivat esimerkiksi Kotkan kaupunki tai Kyminlinnan avaamista varten perustettava yksityisrahotteinen taho.
Myös säätiön perustamismahdollisuuksia tullaan selvittämään. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi Suomenlinnan hoitokunnan kaltaista organisaatiota, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtion virasto, joka hallinnoi, ylläpitää, restauroi ja esittelee Suomenlinnaa.
Pari viikkoa myöhemmin Kotkan Kaupunkirakennelautakunta käynnistää Kyminlinnan muurien ulkopuolisen virkistysreitin kehittämisen, siten että tavoitteena on vuokrata alueet ja toteuttaa reitit seuraavien viiden vuoden aikana.