Artikkelin kuva: Pekka Vainio, 2016. Kymenlaakson museo

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä julkaisi ehdotuksensa 2. kesäkuuta 2023. Työryhmässä olivat edustettuna valtiovarainministeriön lisäksi Metsähallitus, Senaatti-kiinteistöt, Väylävirasto ja Museovirasto. Työryhmä keskittyi kohteisiin, jotka ovat valtion toiminnan kannalta vajaakäyttöisiä, mutta kulttuurihistoriallisten arvojen tai kokonaisturvallisuuden varmistamisen näkökulmista strategisia. Työryhmän mukaan kohteiden strategisuutta, vajaakäyttöä ja luopumismahdollisuuksia tulee harkita säännöllisesti uudelleen.

Työryhmä esittää Kajaanin rauniolinnan, Svartholman linnoituksen, Kärnäkosken linnoituksen ja Kyminlinnan valtio-omistuksesta luopumista vuoteen 2029 mennessä.

Työryhmän tarkastelemat kohteet olivat pääasiassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaita nähtävyyskohteita tai kohteita, joiden valtiokäyttö on loppunut. Työryhmä katsoo, että valtion omistukseen jäävien strategisten, mutta vajaalla käytöllä olevien kohteiden kunnossapidon taso ja sen edellyttämä rahoitustarve tulee tehdä näkyväksi. Työssä tarkastellut kohteet tarvitsisivat arviolta yhteensä noin 75 miljoonan euron rahoituksen, jotta ne saataisiin kunnostettua hyvään kuntoon. Lisäksi kohteet tarvitsisivat noin 4 miljoonaa euroa vuosittaista rahoitusta seuraavan kymmenen vuoden ajan. Nykyisillä resursseilla valtio ei pysty pitämään näitä kiinteistöjä kunnossa.

Lue Valtiovarainministeriön tiedote ja selvitys

Tässä artikkelissa tarkastellaan työryhmän huomioita Kyminlinnan nykytilasta.

Kyminlinnan strategisuuden arviointi

Kyminlinnan alueen käyttöä ja mahdollisia uusia käyttötarkoituksia on selvitetty useaan kertaan viime vuosikymmeninä. Kyminlinnan hoito-, käyttö- ja kehittämissuunnitelmaa laatineen työryhmän muistion (2016) mukaan Kyminlinnan alueeseen on kohdistunut vuosien 1985–2016 aikana yli 40 tutkimusta ja selvitystä.

Kyminlinna on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö sekä arkeologisena kulttuuriperintönä että rakennettuna kulttuuriympäristönä (RKY). Kyminlinna on muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama valtakunnallisesti merkittävä kiinteä muinaisjäännös. Maakuntakaavassa Kyminlinnan alue on kansallista kaupunkipuistoaluetta, ja alueeseen kohdistuu merkinnät RM, Matkailupalvelujen alue sekä SM, Muinaismuistoalue. SM-merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain nojalla suojeltuja alueita, ja alueella on voimassa MRL 33§ mukainen rakentamisrajoitus. Museoviraston lausunnon MV/118/05.01.02/2014 mukaan Kyminlinna on historiallinen keskusvallan ja sotahistorian symboli, ja kansallisen identiteetin kannalta merkittävä kohde. Kyminlinnan alueen luontoarvoista on tehty selvitys vuonna 2020.

Vajaakäyttöisyyden arviointi

Kohteella ei ole valtiokäyttöä (vuokralaista) ja se on tällä hetkellä suljettu kävijöiltä. Senaatti-konsernilla ei ole mahdollisuuksia investoida kohteen avaamiseen kohteen jatkokäytön ollessa epäselvä.

Luopumismahdollisuuksien arviointi

Senaatti-kiinteistöt on selvittänyt Kyminlinnasta luopumisen mahdollisuuksia vuodesta 2014 alkaen. Selvityksen tuloksena ns. komendantin talo ja pieni määräala maapohjasta myytiin vuonna 2018, mutta 20 rakennuksen ja 500 000 m² osalta tilanne on edelleen ratkaisematta.

Seuraavana askeleena Senaatti-kiinteistöjen tulisi hakea lupaa Eduskunnalta Kyminlinnan alueen luovuttamiseen pois valtiolta. Lupa avaisi uudenlaisen mahdollisuuden alueen tulevaisuuden suunnitteluun ja kehittämiseen uusien julkisen sektorin toimijoiden kuten kaupungin kanssa tai yksityisten tahojen kanssa sekä mahdollistaisi esimerkiksi julkisen ja yksityisen rahan yhdistävän säätiön perustamisen alueen omistamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Tarkoituksenmukaisen haltijaviranomaisen arviointi

Kyminlinnan hoito-, käyttö- ja kehittämissuunnitelmaa laatineen työryhmän muistiossa (2016) omistajahallintaa esitettiin Metsähallitukselle. Työryhmän esittämä rahoitus ja hallinnansiirto eivät toteutuneet.

Tällä hetkellä Kotkan kaupunki kehittää alueen reittejä, opastusta ja palveluja. Alue kuuluu Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoalueeseen, josta on tehty hoito- ja käyttösuunnitelma. Kaupunki on aloittanut Kyminlinnan alueen asemakaavoituksen vuonna 2020 ja kaava on vuoden 2023 alussa luonnosvaiheessa. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa alueelle sopivaa rakentamista ja toimintaa sekä turvata luonto-, historialliset- ja kulttuuriarvot.

Asemakaavaluonnoksessa iso osa uudisrakentamisesta kohdistuu varsinaisen Kyminlinnan alueen ulkopuolelle Kymijoen rantaan. Varsinaiselle linnoitusalueelle on luonnoksessa kaavailtu noin 10 000 kerrosneliön lisärakentamista.

Rakennusten kulttuurihistoriallisen arvon säilymistä saadaan turvattua rakennusten suojelun kautta, eikä niiden valtio-omistukselle ole strategisia perusteita.

Omistamisen kustannusten minimoimisen arviointi

Alueen avaaminen edellyttäisi alueen rakenteiden turvaamista. Alueella on kaksi vuokralaista, joista toinen on kesäteatteri. Kesäteatteriin kuuluu mm. 550-paikkainen kattamaton katsomo, näyttämö ja kahvio sekä varastointitilaa. Myös toisella vuokralaisella on käytössään varastotilaa. Lisäksi aluetta on kesäaikaan annettu lampaiden laidunkäyttöön. Rakennusten vuokraamista valtion sisäisille tai ulkopuolisille toimijoille ei voida lisätä rakennusten huonon kunnon takia.

Kyminlinna – auki! -kehityshankkeen myötä julkaistiin esiselvitys ja ideasuunnitelmaluonnos alueen tulevista käyttömahdollisuuksista (2021). Tulevaisuuden visioissa alueelle toivottiin tapahtuma- ja liiketoimintaa sekä matkailupalveluita, mikä kuitenkin edellyttäisi alueen historiallisten rakenteiden ja rakennusten kunnostusta ja ylläpitoa, sekä mahdollisesti myös maltillista uudisrakentamista.

Rahoitustarpeen arviointi

Alueen ylläpidon kustannukset ovat tällä hetkellä noin 200 000 euroa/vuosi, kun kohde pidetään suljettuna. Tämä ei riitä alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen edellyttämään kunnossapitoon. Vuokratuloja saadaan noin 22 000 euroa/vuosi.

Kyminlinnan alueen kunnostaminen vaatii arviolta yhteensä 18 miljoonaa euroa. Tästä neljän, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen kunnostamisen karkea kustannusarvio on noin 12 milj. euroa tulevasta käytöstä riippuen. Alueen ja rakennuksien käyttöä varten tarvittavat uudet kunnallistekniset liittymät ja verkostot vaativat alustavasti arvioituna noin 3 milj. euroa, myös alueen vähimmäisturvallisuuden parantamisen kustannusarvio on noin 3 milj. euroa. Pysyvänä ylläpitorahoituksena Kyminlinnaan on arvioitu tarvittavan noin 1–1,5 milj. euroa vuodessa. Linnoituslaitteiden korjaaminen ja ylläpito on koko linnoituksen säilymisen ja alueen käytön edellytys. Kyminlinnan luonnonympäristön hoitoon ja huonokuntoisten muurien korjaamiseksi 10 vuoden ajanjaksolla tarvittaisiin edellisten lisäksi yhteensä arviolta 3,85 miljoonaa euroa. Muurien ja rakennusten kunnossapidon ja korjausten toimeenpanoa ei tulisi enää viivyttää.

Ehdotukset jatkotoimenpiteiksi

Työryhmä esittää yhteensä neljän kohteen valtio-omistuksesta luopumista vuoteen 2029 mennessä: Kajaanin rauniolinna, Svartholman linnoitus, Kärnäkosken linnoitus, ja Kyminlinna.

Luovuttamisen edellytyksenä on linnoitusten osalta riittävä dokumentointi ja ajantasaisen korjaus- ja ylläpitosuunnitelman tekeminen, mihin arvioidaan tarvittavan 2 miljoonan euron kertaluonteista määrärahaa Metsähallituksen julkisille hallintotehtäville vuodelle 2024. Kiinteistöjen uusiksi haltijoiksi etsitään vastuulliset tahot, joilla on kyky kiinteistöjen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseen.