Kotkan kaupunginvaltuusto on tekemässä 19.5.2025 päätöksen Kyminlinnan ostamisesta Senaattikiinteistöiltä Kotkan kaupungille. Kyseessä ei ole ihan tavanomainen kiinteistökauppa, vaan päätös, joka toteutuessaan tukee vaikuttamaan Kotkan kulttuuriperintöön, maisemaan ja tulevaisuuteen.

Mitä tämä päätös merkitsee kotkalaisille? Miten alue tulee muuttumaan – ja millaisia mahdollisuuksia ja vastuita siihen liittyy? Mitä tiedämme tässä vaiheessa?

Tässä blogikirjoituksessa vastaamme kymmeneen ajankohtaiseen kysymykseen.

1. Miksi Kotkan kaupunki haluaa ostaa Kyminlinnan?

Kyminlinna on vuosikymmenten ajan ollut valtion omistuksessa, mutta sitä ei ole avattu yleisölle eikä sen kunnostukseen ole osoitettu riittäviä resursseja. Kaupunki on pyrkinyt vaikuttamaan tilanteeseen useiden vuosien ajan, mutta valtio ei ole ollut valmis tekemään tarvittavia investointeja alueen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Siirtymällä kaupungin omistukseen, Kyminlinnalle tullaan turvaamaan mahdollisuus aktiiviseen käyttöön, kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja vaiheittaiseen avaamiseen kaupunkilaisille.

2. Paljonko Kyminlinnan ostaminen maksaa kaupungille?

Itse kauppahinta on nimellinen – yksi euro. Kyse ei siis ole taloudellisesti merkittävästä hankintahinnasta, vaan siitä, että kaupunki ottaa vastuun alueen ylläpidosta, kunnostuksesta ja kehittämisestä. Vaikka ostohinta on muodollinen, kaupunki tulee käyttämään huomattavia summia vuosien varrella ylläpitoon, turvallisuuden parantamiseen ja mahdollisiin korjauksiin, jotta alue voidaan avata kaupunkilaisille ja matkailijoille. Kyminlinnan potentiaali matkailun edistäjänä on merkittävä.

3. Mikä tarkalleen siirtyisi kaupungin omistukseen?

Kaupunki tulisi ostamaan noin 50 hehtaarin suuruisen määräalan, johon sisältyy Kyminlinnan linnoitusalue kokonaisuudessaan. Alueella sijaitsee noin 20 rakennusta, joiden kokonaispinta-ala on noin 8 500 neliömetriä. Lisäksi mukaan kuuluvat linnoituksen muurit, kasematit, portit, käytävät ja alueen tekniset verkostot.

4. Mikä on Kyminlinnan nykyinen kunto?

Kyminlinna on ollut pitkään vähäisellä ylläpidolla, ja sen kunto vaihtelee alueittain. Useissa rakennuksissa on kosteus- ja mikrobivaurioita sekä rakenteellisia ongelmia. Osa linnoituksen kivimuureista on sortumavaarassa, ja rakennusten käyttö tulee vaatimaan mittavia peruskorjauksia. Tulevaisuudessa kaupunki aikoo tehdä kuntokartoituksia ja suunnitella korjaustoimenpiteet vaiheittain.

5. Milloin Kyminlinnaan pääsee vapaasti?

Kaupan toteutuessa alue tullaan avaamaan yleisölle vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa kehitetään muurien ulkopuolisia reittejä ja parannetaan kulkuyhteyksiä turvallisille alueille. Linnoituksen sisäosat tulevat pysymään rajoitetussa käytössä siihen asti, kunnes niihin liittyvät turvallisuus- ja rakennekysymykset on ratkaistu.

6. Onko alueella ympäristöriskejä?

Alueella on havaittu pilaantuneisuutta, kuten maaperässä olevia haitta-aineita ja haudattua jätettä. Myös vuoden 1978 ammusvaraston räjähdyksen seurauksena alueella on edelleen maaperään liittyviä riskejä, jotka tulee ottaa huomioon kaikessa tulevassa rakentamisessa ja maankäytössä. Kaupunki on ottanut nämä riskit huomioon jo kauppakirjan ehdoissa ja tulee varautumaan niihin suunnittelussa ja maaperätutkimuksissa.

7. Kuka vastaa alueen kunnossapidosta ja kustannuksista?

Kaupunki tulee vastaamaan ylläpidosta, turvallisuustoimista, korjaustoimenpiteistä sekä alueen käytön suunnittelusta. Senaatti-kiinteistöt ei ole jatkossa vastuussa mistään tulevista vaurioista tai piilevistä ongelmista. Tuleva kunnossapito ja mahdolliset investoinnit tullaan huomioimaan kaupungin talousarvioissa.

8. Tuleeko Kyminlinnasta joskus asuinalue?

Ei tule. Sekä osayleiskaava että valmistelussa oleva asemakaava osoittavat alueelle ensisijaisesti suojelu- ja virkistyskäyttöä. Kyminlinnasta kehitetään tulevaisuudessa matkailu- ja kulttuurikohde, jossa voidaan järjestää tapahtumia, tarjota palveluita ja luoda uusia reittejä ja kokemuksia kaupunkilaisille ja matkailijoille – ei kuitenkaan näillä näkymin asuntorakentamista.

9. Miten Kyminlinnan kehittäminen tullaan rahoittamaan?

Kehittämistyö tullaan toteuttamaan vaiheittain, jotta kustannukset eivät rasita kaupungin taloutta liikaa kerralla. Rakennuksia tullaan kunnostamaan vain, jos niille löytyy pitkäaikainen käyttö. Alkuvaiheessa painopiste on turvallisuuden varmistamisessa ja alueen rajaamisessa yleisölle soveltuviin osiin. Mahdollisia investointeja tullaan arvioimaan vuosittain osana kaupungin talousarviota.

10. Miksi tämä päätös on merkittävä Kotkan kannalta?

Kyminlinna on Kotkan historiallinen sydän – paikka, johon kytkeytyy kaupungin syntytarina, arkkitehtuuri ja kulttuuriperintö. Omistuksen siirtyessä kaupungille, Kotka ottaa ohjat omien juurtensa vaalimisessa ja kehittämisessä. Linnoituksesta tullaan rakentamaan ajan myötä paikka, joka kutsuu kotkalaisia ulkoilemaan, oppimaan ja kokemaan kaupungin historiaa – ei suljettu muistomerkki, vaan elävä osa kaupunkia.

Lähteet:

1. Kauppakirja: Kauppakirjaluonnos Kyminlinnan siirtämisestä Kotkan kaupungille, 8.4.2025
2. Valmisteluasiakirjat: Kyminlinnan siirtäminen Kotkan kaupungille, valmistelumuistio ja päätöspöytäkirjat, huhtikuu–toukokuu 2025
3. Kaavatiedot ja selvitykset: Kymijoen osayleiskaava, Kyminlinnan asemakaavaluonnos, Museoviraston lausunnot ja rakenteiden kuntoselvitykset
4. Ympäristöselvitykset: Sipti Environment Oy:n maaperä- ja pohjavesitutkimukset 2023–2024
5. Kotkan kaupungin strategia: Hyvinvoiva ja yrittävä Kotka – strategiset linjaukset Kyminlinnan kehittämiselle