Kyminlinnan linnoitusalue on nyt virallisesti Kotkan kaupungin omistuksessa. Symbolinen yhden euron kiinteistökauppa allekirjoitettiin 23. heinäkuuta 2025. Kaupungin tavoitteena on avata Kyminlinna vähitellen kaupunkilaisten, matkailijoiden ja kulttuuritapahtumien käyttöön.

Kyminlinna on poikkeuksellinen kokonaisuus. Noin 50 hehtaarin alue sisältää muurien ja vallien lisäksi 24 rakennusta. Kyminlinna on kaponieerilinnoitus, joka on arkkitehtoninen harvinaisuus Suomessa. Linnoitus on kulttuurihistoriallisesti suojeltu, ja se on ollut pitkään suljettu alue – syrjässä ja monien unohtama.

Miksi valtio luopui, ja miksi juuri nyt?

Valtion kiinteistöomaisuutta hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt on jo pidempään etsinyt ratkaisua Kyminlinnan tulevaisuudelle. Alueella ei enää ollut valtion toimintoja, ja sen ylläpito ja korjaaminen olisivat maksaneet miljoonia. Senaatti ei nähnyt linnoituksen kehittämistä enää osaksi ydintehtäväänsä, ja koska alueen tulevaisuus liittyy olennaisesti Kotkan kehittämiseen, oli kaupungin omistajuus luonteva ratkaisu.

Kaupan ehtona oli, että Kotka sitoutuu kehittämään aluetta yhteisölliseen käyttöön ja huolehtii sen säilymisestä tuleville sukupolville. Kaupunki on varautunut vuosittain noin 200 000 euron ylläpitokustannuksiin ja hakee aktiivisesti rahoitusta alueen kunnostamiseksi ja kehittämiseksi.

Mitä nyt tapahtuu?

Ensimmäiseksi kaupunki keskittyy turvallisuuteen. Linnoituksen muurit ovat paikoin vaarassa sortua, ja osa rakennuksista on käyttökelvottomassa kunnossa. Siksi alue ei ole toistaiseksi avoinna vapaasti kuljettavaksi. Tavoitteena on avata alue vaiheittain – ensin ulkoalueet, sitten muurien sisäpuolinen tila, ja lopulta rakennukset sitä mukaa kun ne saadaan kunnostettua.

Kaupunki ei halua eikä aio lähteä liikkeelle liian suurin harppauksin. Kyminlinnasta ei tehdä kerralla suurta turistikohdetta, vaan kehitystyötä ohjaa pitkäjänteisyys, yhteisöllisyys ja kestävyys. Ensimmäiset konkreettiset toimet näkyvät luultavasti jo lähivuosina kevyinä reitityksinä, tapahtumina ja pienimuotoisina tilakokeiluina.

Kaupungin visio: historiaa, yhteisöllisyyttä ja kulttuuria

Kotkan kaupungin kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen kuvaa linnoitusta ”valtavaksi potentiaaliksi”, mutta korostaa, ettei kyse ole pelkästään matkailun vetonaulasta. Kyminlinna nähdään ennen kaikkea paikallisena voimavarana – tilana, jossa voidaan järjestää tapahtumia, näyttelyitä, työpajoja ja oppimiskokemuksia. Linnoitukseen liittyy paljon historiaa, joka on suurelta osin vielä dokumentoimatta ja tutkimatta.

Viranomaisten, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö tulee olemaan ratkaisevassa roolissa. Kotka ei aio kehittää Kyminlinnaa yksin, vaan avoimessa dialogissa – tämä on mahdollisuus myös paikallisille toimijoille ottaa osaa kaupungin kulttuuriperinnön uuteen vaiheeseen.

Kyminlinna on kuin jättimäinen aarrearkku, joka on ollut vuosikymmeniä suljettuna. Nyt sen kansi on avattu ja sisältä löytyy paitsi historiallisia kerrostumia ja rapautuneita muureja, myös mahdollisuuksia – kertoa tarinoita, elvyttää menneisyyttä ja rakentaa uutta. Se ei tapahdu hetkessä. Ehkä juuri siksi tämä on erityinen hetki: muutos on alkanut, ja se tapahtuu kaupunkilaisten silmien edessä.

Lähteet: Kotkan kaupunki, Senaatti-kiinteistöt, STT, Yle